kulkutautiset

Länsi-Kreetan rantojen helmet: Falasarna ja Elafonisi

Unelma valkoisesta hiekasta ja turkoosista vedestä, kenelläpä sellainen ei koputtelisi tuon tuosta takaraivossa? Jospa pääsisi istuksimaan linnunmaidon lämpimään rantaveteen hyvin hentoisten aaltojen kutitellessa ihoa ohi mennessään. Aurinko lämmittäisi nenänpäätä ja pilvenhattarat kuljeksisivat hiljalleen sinisellä taivaalla. Kylmiä juomia löytyisi helteen helpotukseen muutaman metrin päästä rannalta.

Toisin kuin usein ajatellaan, ei tarvitse lähteä tätä kotimannerta kauemmas löytääkseen mielikuvien mukaisen rantaidyllin. Tällainen löytyy ainakin Kreikan suurimmalta saarelta, Kreetalta. Elafonisi, ranta, jota myös Kreikan Malediiveiksi kutsutaan, muistuttaa enemmän eteläisten merten laguuneja kuin Välimeren alueen rantaa. Laguuni Elafonisissa onkin, sekä ihanaa valkeaa, ja tietyssä valossa myös vaaleanpunertavaa hiekkaa.

Elafonisiin kannattaa suunnata koko perheen voimin, sillä ranta on oiva pienten lasten leikkeihin. Vesi on matalaa satojen metrien matkalla ja aallokko vähäistä. Hiekkasärkkä erottaa toisistaan matalan laguunin ja perinteisemmän rannan, jossa vesi syvenee jyrkemmin- ei kuitenkaan niin jyrkästi, etteivät jalat ylettäisi pohjaan melko pitkälläkin. Sillä syvemmällä puolella on aikuisten ja isompien lasten oivallista uida, jos ei viihdy pelkästään rantavedessä lillutellen, vaan haluaa päästä kunnolla kauhomaan vettä. Ranta tosin muuttaa jossain määrin muotoaan eri vuosina, sillä talviset myrskyt muovaavat rannan hiekan muotoja aina uudelleen ja uudelleen, joten ehkäpä se on erilainen nyt kuin viime vuonna.

Rannalta löytyi virvokkeita myyvä kahvilakoju, mutta sen yhteydessä ei ainakaan viime vuoden puolella ollut varjossa olevia pöytiä ja istumapaikkoja. Ainoa tapa päästä varjoon huilaamaan, joka tuli kyllä lokakuisenakin päivänä tarpeeseen, oli maksaa aurinkotuolista. Jos rannalla aikoo viettää pitkän päivän, aurinkotuoli toki toimii mukavana tukikohtana. Vartioimatta ei kuitenkaan kannata tavaroitaan jättää, samat säännöt pätevät täälläkin kuin millä tahansa muulla kiireisellä ja suositulla rannalla.

Elafonisi sijaitsee Länsi-Kreetalla, hieman syrjäisessä kolkassa tosin, mutta on upeutensa vuoksi suosittu päiväretkikohde. Ranta on saavutettavissa esim. Hanian lähistöltä parissa tunnissa autolla. Myös bussiretkiä järjestetään runsaasti sekä kansainvälisten että paikallisten matkatoimistojen toimesta. Hanian suunnalta Elafonisiin voi ajaa joko vuoristo- tai merenrantareittiä – näistä enemmän tässä postauksessa. Molemmat ovat maisemiltaan upeita ja kannattaakin ajaa matka menosuuntaan toista reittiä ja palata takaisin toista. Syrjäisyydestään huolimatta Elafonisi on niin suosittu, ettei paratiisirannasta saa nauttia yksin. Kannattaakin tulla paikalle joko aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä, kun turistibussien tuomat massat ovat poissa. Moni tulee myös vuokra-autolla, joten ylhäisestä yksinäisyydestä ei näinä päivän reunatunteinakaan ole lupausta. Vähempien ihmismassojen keskellä voi päiväänsä viettää hieman sesongin ulkopuolella, toukokuussa tai lokakuussa, jolloin esim. itse siellä vierailimme. Kuten kuvista näkyy, rannalla kuitenkin riitti porukkaa lokakuisena myöhäisiltapäivänäkin. Ruuhkattomamman ympäristön voi varmasti löytää lähtemällä samoilemaan hieman pidemmälle aurinkovarjomerestä, sillä ranta-alue on laaja. Me emme tähän vaihtoehtoon kuitenkaan tällä kertaa tarttuneet, sillä rannalla sompailu Minireissumiehen rattaita työntäen kuumassa paahteessa on melkoista hikiliikuntaa, eikä syrjäisemmissä osissa tosiaan ole takuuta varjosta.

Elafonisin ollessa ihana ja idyllinen, eräs toinen, ja aivan toisenlainen ranta vei kuitenkin sydämemme täysin. Falasarna sijaitsee Kreetan luoteisosassa. Sekin on oikeastaan ranta-alue, joka koostuu useista rannoista. Falasarnaan pääsee Haniasta nopeammin kuin Elafonisiin, sillä Kissamokseen saakka voi posottaa pitkin moottoritietä. Lähempänä rantaa autoilijaa odottavat kuitenkin upeat maisemat, kun lähdetään laskettelemaan ylhäältä vuoren rinteiltä kohti merenpinnantasoa. En ole aivan varma, järjestävätkö matkatoimistot bussiretkiä Falasarnaankin, mutta ainakaan samanlaiset airueet eivät suuntaa sinne kuin Elafonisiin, joten siellä tuntui olevan enemmän tilaa hengittää. Matkan varrella on joitain tavernoja, ja rannalta löytyy katettu kahvila, jossa pääsee istumaan varjoon. Tämä toimi meille oivallisena tukikohtana osan porukasta ollessa meressä ja osan kahvilassa vaunuissa nukkuvan Minireissumiehen kanssa. Me emme niin rannalla grillaamisesta välitä, joten kahvilan myötä ei ollut tarvetta aurinkotuoleille tai rannalle levitetylle pyyhkeelle. Meri ja kahvila riittivät mainiosti paikoiksi säilöä itsemme pariksi tunniksi.

Falasarna tosiaan on aivan erilainen ranta kuin Elafonisi, mielestäni juuri sellainen kuin Välimeren rannat monesti ovatkin. Se ei kuitenkaan sovellu aivan pienten lasten kanssa peuhaamiseen, ainakaan siis vedessä, sillä aallot olivat melko voimakkaat. Rantaleikeistä toki nauttivat kaiken ikäiset. Meille isoille lapsenmielisille Falasarna taas on aivan täydellinen, sillä mikä onkaan hauskempaa kuin hyppiä ja peuhata aalloissa! Me ihastuimme rantaan niin ikihyviksi, että jos joskus vielä Kreetalle palaamme, toivon majapaikkamme olevan Falasarnan läheisyydessä. Tunnelmia Falasarnan aalloista ja niiden herättämiä tuntemuksia vuodatin jo aiemmin tänne sähköiselle paperille.

 


 

Kreeta kohteli meitä juuri niin hyvin kuin aurinkoiset Kreikan saaret tuppaavat tekemään. Olen iloinen, että meillä oli mahdollisuus tehdä muutamia päiväretkiä, sillä ne tekivät matkasta monin kerroin antoisamman. Tästä kyseisestä matkasta on kulunut jo 3vuotta. Miten nämä jutut jäävätkään niin herkästi “rästiin”. Tämä kahden rannan esittely on kuitenkin viimeinen Kreetan reissuun liittyvä… ellen sitten jossain vaiheessa houkuttele vanhempiani kirjoittamaan tarinaa lähes 20 kilometrin mittaisesta vaelluksestaan Samarian rotkossa. Sinne emme pienen miehen kanssa lähteneet, mutta ehkäpä joskus, kuvat ovat upeita.

Tässä kaikki aiemmat tarinat Kreetalta koottuna samaan kasaan.

Kreetan auringon alla – Platanias halki, poikki ja pinoon

IgTravelThursday: Vauvan ensimmäinen matka

Kreetan Falasarna ja tanssi täydellisissä tyrskyissä

Päiväretki Kreetalla: Hanian tunnelmallinen Venetsialainen satama

Kreeta: Vuokra-auto alle ja mars retkelle!

14 Comments

  1. Piia Kukkola

    17/07/2016 at 16:08

    Ihania kuvia ja kiva postaus muutenkin.
    Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.

    Reply
    • Henna

      20/07/2016 at 17:00

      Kiitos Piia! 🙂 Kävin kurkkaamassa, mutta tällä hetkellä ei taida oikein istua nuo kastehelmet meidän muuhun astiastoon, joten passaan arvonnan.

      Reply
  2. Johanna Hulda - Discovering Sunbeams

    17/07/2016 at 16:21

    Ihanan näköistä! Elafonisissa tuli taannoisella Kreetan reissulla käytyä päiväretkellä, ja aika upeaahan noissa vesissä oli lilluskella. <3 (Täällä on todistusaineistoa jos kiinnostaa kurkata: https://discoveringsunbeams.wordpress.com/2015/06/12/milatos-rethymnon-ja-kournas/) Joskus täytyy kyllä lähteä tuonne takaisin!

    Reply
    • Henna

      20/07/2016 at 17:03

      Kävin kurkkimassa 🙂 Samaisissa maisemissa ollaan tosiaan puuhasteltu, joskin te jonkin verran aiemmin. Tuolla Rethymnonissa emme käyneet, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla, joka tosiaan epäilemättä ennemmin tai myöhemmin tulee.

      Reply
  3. Miika ♥ Gia | matkakuume.net

    18/07/2016 at 14:50

    Kreikan meri, meri kreikan. 🙂

    Me just tässä pohdittiin tarvitaanko tänä talvena joku pikainen aurinkoloma, sellainen ettei tarvitse juurikaan nähdä vaivaa, että lentomatka on lyhyt ja muutenkin kaikin puolin helppo paikka. Tämä vastaa sitä aika täydellisesti.

    Onko tuolla mitään snorklattavaa ja nähtävää pinnan alla?

    Reply
    • Henna

      20/07/2016 at 17:07

      No ihan justiinsa niin, sinne vaan! 🙂 Ei oikeastaan näillä rannoilla. Toisessa aallot olivat tosiaan aika kovat snorklaamista ajatellen, ja tuolla laguunissa ei ainakaan minun silmääni sattunut elämää, joten tuskin siellä mitään maailman mahtavinta riuttaa ainakaan on, mutta ehkäpä jokunen kala siellä täällä. Mutta ilmeisesti tuolta suunnalta kuitenkin löytää snorklattavaa ja sukellettavaa, me emme niistä oikeastaan ottaneet tätä matkaa varten sen enempää selvää, sillä Minireissumies oli vasta kymmenenviikkoinen, mutta johonkin aiempaan postaukseen Kohteena maailma -blogin Rami vinkkasi mm. jostain lentokoneen hylystä, joka itse asiassa sijaitsee ihan lähellä lomamme tukikohtaa. Onneksi en tiennyt siitä silloin 😀

      Reply
  4. IKILOMALLA

    19/07/2016 at 03:08

    Ompas upeita rantoja Kreikassa! Jotenkin en odottanut näin paratiisimaisen kirkasta vettä, huikeaa! <3 Harmi, että rantsuilla tuppaa olemaan niin paljon porukkaa… Näistä kun saisi nauttia ihan vaan omassa rauhassa. 😀

    Tässä pidemmällä reissulla on jotenkin kasvanut pois siitä auringossa itsensä grillaamisesta. Ennen minua ei saanut varjoon ollenkaan, vaan makasin auringossa niin pitkään kuin jaksoin välillä meressä pulahtaen.

    Nykyään mieluusti suojaudun paahteelta aina kun pystyn.

    Onko se sitä, että pitkällä lomalla tietää ettei tuo aurinko häviä mihinkään tämän viikon aikana? Vai onko sitä oikeasti viisastunut auringonoton suhteen? 🙂

    Titta

    Reply
    • Henna

      20/07/2016 at 17:11

      Minä palan täällä Suomenkin “paahteessa” hetkessä, jos aurinko kunnolla paistaa, joten en oikein tuosta grillaamisesta ole koskaan välittänyt. Mutta ihan hyvä, että se on teiltäkin jäänyt, ei tee hyvää iholle 🙂

      On kyllä ihan hauska oppia, että näitä paratiisirantoja löytyy vähän lähempääkin, kun mekin olemme tupanneet matkustamaan pääasiassa vähän pidemmältä. No sieltä pidemmältä tietysti löytyy vaikka ja mitä, mutta on tämä Eurooppakin aikamoinen aarrearkku ♥

      Reply
  5. Mika / Lähtöportti

    19/07/2016 at 10:47

    Lastenrattaat ja upottava hiekka… olisikohan nuo hikitreenit jo omalta kohdaltani takana 😀

    Älä ota liikaa paineita, jos juttuja jää rästiin. Mulla olisi tarkoitus vielä joskus kirjoittaa jotain esimerkiksi Kreetasta, vaikka omasta reissusta alkaa olla pian kolme vuotta. Oma blogini on vielä nuori, mutta vuosien varrella omaksi iloksi kirjoitetuista matkakertomuksista riittäisi ammennettavaa kymmenien, kenties satojen postausten verran. Täytyy vaan vähän harkita, mitkä kokemukset on edelleen jollain tasolla ajankohtaisia 🙂

    Meidän lokakuinen Falasarna oli myös unohtumattoman upea ja hiljainen. Elafonisia harkittiin, mutta se jäi käymättä. Ehkä sitten, jos (kun) Kreetalle palataan… Kiitos tästä postauksesta, jonka perusteella näitä kahta rantaa voi hyvin vertailla keskenään.

    Reply
    • Henna

      20/07/2016 at 17:15

      No sepä se! Kyllä riittäisi juttuja kerrottavaksi, mutta menettävätkö hohtonsa, kun aikaa kuluu kovasti… ehkäpä se on täysin jutusta riippuvainen asia. Tunnelmia voi aina muistella, faktoja varten ehkä kaipaa melko tuoreita juttuja. Ja sitten toisaalta hieman tuntemattomammista kohteista on varmasti kiva lukea, vaikka kokemus ei olisikaan aivan tuore, sillä niitä juttuja ei ole kuitenkaan netti pullollaan.

      Me tosiaan tykkäsimme paljon enemmän Falasarnasta kuin Elafonisista, vaikka kiva oli sekin ja kaunis erityisesti. Mutta hyvän valinnan teitte, suurin osa valitsee ilmeisesti toisin, jos molempiin ei ole aikaa 🙂

      Reply
  6. Elina | Vaihda vapaalle

    20/07/2016 at 20:24

    Elafonisi <3 Siinä on ranta mun makuun. Siis en ole koskaan siellä käynyt, mutta mielessäni ostin juuri lentoliput tuon loistavan kuvauksesi perusteella. Aallokkoiset rannat ei ole niin meikäläisen mieleen, mutta juuri tuollainen turkoosi meri, jossa ei ole aallon aaltoa, se houkuttelee. Tosin hieman pienempi ja hiljaisempi ranta olisi vielä parempi, mutta nyt taisin alkaa jo liian vaativaksi. 😀

    Joskus on ihan hyvä muistella blogipostausten muodossa "vanhempiakin" reissuja. Mullakin on ihan hirveästi kirjoitettavaa vielä niin syksyn Afrikan reissulta kuin talven Etelä-Amerikan risteilyltäkin! Mistähän löytyisi aikaa. 😀

    Reply
    • Henna

      28/07/2016 at 17:52

      Tuo Elafonisi oli ihan muksa, mutta kyllä Kreetan taika on (ainakin minulle) jossain muualla 🙂 Kiva päiväretki toki. Jos tuollaista rantaa haikaa kovinkin monena päivänä lomallaan, niin se olisi sitten otettava ne Malediivit suunnaksi… 😛

      Reply
  7. Laura

    22/07/2016 at 15:38

    Taisin jo viimeksi sanoa, että en ole Kreetalla koskaan käynyt, ja mielikuvat siitä ovat kovin turistirysämäiset. No, olihan tuollakin kanssamatkailijoita, mutta ranta näyttää tosi upealta. Tämäkin täytyy painaa mieleen, jos joskus tuonne tulee lähdettyä. 🙂 Kiitos.

    Reply
    • Henna

      28/07/2016 at 17:53

      Kyllähän siellä porukkaa riittää, mutta hienoja paikkoja löytyy vähän vähäisemmälläkin ryysiksellä, jos ottaa auton alle, eikä suuntaa sinne kaikkein suosituimmalle rannalle 🙂

      Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram