kulkutautiset

Levi: Kuinka nauttia tunturista ilman suksia tai lautaa?

Muiden huidellessa suksilla tai laudalla pitkin tunturin rinteitä, mitä on tarjolla sille, joka ei ole niin sinut kyseisten urheiluvälineiden kanssa, tai murtomaahiihdostakaan välitä? Onko pakko vetäytyä rinneravintolaan nauttimaan kaakaosta muiden viilettäessä ohi vauhdin hurmassa vai löytääkö Lapista paikkansa myös talviurheilurajoitteinen?

Löysin itseni tästä tilanteesta viime talvena Levin reissulla. Olin buukannut kyseisen reissun synttäriyllätykseksi A:lle, joka viihtyy mainiosti laudan päällä, mutta ei ole vuosiin päässyt tämän harrastuksen pariin. Minun laskettelu- ja lautailukokemukseni taasen ovat hyvin rajalliset. Olen joskus pimeällä keskiajalla, jota varhaisaikuisuudeksikin kutsutaan, käynyt pari kertaa rinteessä kaatuilemassa laudan kanssa, ja tätä ennen lapsuudessani pari kertaa suksilla, ja epäilemättä yhtä kaatuilua oli sekin. Jonkin sortin laskettelun opetteleminen on ehdottomasti to do -listallani, mutta toistaiseksi muunlaiset aktiviteetit ovat kutsuneet reissuilla enemmän. Tällä kertaa meillä oli vain pitkä viikonloppu aikaa ja pieni Minireissumies mukana, ja halusin antaa A:lle reilusti aikaa rinteessä, joten päätin jo aiemmin, että tämä ei olisi se reissu, kun minä viiletän (=kaatuilen) mäessä.

Reissu oli kaikin puolin ihana… rentoutumista, takkatulta, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Mutta pääsin minäkin nauttimaan upeasta säästä ja tunturista, vaikken ihan sillä tavalla kuin useimmat Lappiin talvilomalle suuntaavat. Tänään haluankin kuvapainotteisen kertomuksen myötä jakaa teille ajatuksia siitä, miten tunturi saa matkaajan pauloihinsa, vaikka sukset ja lauta jäisivätkin vuokraamoon. Tämä olkoon erityisesti rohkaisuna heille, jotka eivät Lapin lomaa ole viitsineet varata, koska rinteet eivät tunnu omalta jutulta.

Levitunturin huipulle pääsee ajamaan autolla. Me hyödynsimme tätä mahdollisuutta kahdesti. Ensimmäisen kerran lähdimme tunturin huipulle nauttimaan upeasta säästä ja katselemaan maisemia päiväkävelyn merkeissä. Sää oli niin kirkas, että kaukaisuudessa näkyivät myös Pallas ja Ylläs. Sillä aikaa kun Minireissumies nukkui vaunuissa päiväuniaan, me muut imimme itseemme Lapin talven taikaa ja katselimme kaukaisuuteen (sekä otimme hassuja kuvia, kuinkas muuten…).

Toisen kerran ajoimme tunturin huipulle varta vasten katsomaan auringonlaskua – ja se oli kuulkaa jotain se! Laskeva aurinko värjäsi taivaanrannan ja rinteet leiskuvan oranssiksi. Päivällä niin eläväiset rinteet olivat muuttuneet hiljaisiksi ja luonto vetäytyi nukkumaan. Tunturissa ei enää juuri muita näkynyt ja ylhäisessä yksinäisyydessämme seurasimme tätä upeaa näytelmää.

Tunturin huipulle kuljettavat auton lisäksi myös lukuisat hissit, joista kaksi on gondolihissejä. Minireissumiehen kummitäti N seuranani hyppäsin yhtenä päivänä hissiin. Hurautimme jälleen tunturin huipulle, tällä kertaa kainalossa lumikengät, jotka jalassa meidän oli tarkoitus tepsuttaa alas asti. Gondolihissin kyydistä on mukava katsella tunturin rinteitä pitkin kipuavaa metsää ja puuston muuttumista sitä mukaa, mitä ylemmäs noustaan.

Eipä aikaakaan, kun olimme jälleen kerran huipulla, tällä kertaa lumikengät jalassa valmiina pieneen seikkailuun. Päätimme suunnata alas laskurinteen vierustaa, jotta olisimme jotenkuten kontrollissa siitä, mistä löytäisimme itsemme päästyämme alas. Tunturin laella lumi oli aivan kovaksi tamppaantunutta rinne laski jyrkässä kulmassa. Lumikenkäily tällaisella lumipinnalla oli melko hasardia, mutta askel kerrallaan etenimme alaspäin, toi kera sopivan määrän kuvaustaukoja. Yksi sellainen vietettiin Joulutarina-elokuvan idyllisen Joulupukin lapsuudenkodin luona.

Ennen pitkää saavutimme metsän rajan ja sieltä metsän siimeksestä löytyi lunta, johon kenkä jopa upposi, ja näin helpotti hieman menoa.

Mukavat menopelit, nuo lumikengät. Tämä oli toinen kerta, kun niitä testasin. Ensimmäisellä kerralla eräiden polttareiden yhteydessä metsäretken jälkeen päädyimme järven jäälle pelaamaan jalkapalloa lumikengät jalassa. Nyt meno oli tähän verrattuna hieman rauhallisempaa, laskeuduimme rinnettä alas verkkaiseen tahtiin nauttien metsän huminasta ja kuvaten matkan varrella jokaisen kiinnostava maiseman, kiven ja männynkävyn.

Näin se pääsin minäkin nauttimaan tunturista useaan otteeseen, vaikken kertaakaan suksien tai laudan kanssa rinteeseen tällä kertaa päätynytkään. Se on suunnitelmissa sitten, kun Minireissumies on tarpeeksi vanha laskettelukouluun… silloin taitaa äiti buukata myös itselleen muutaman oppitunnin. Mutta käy se näinkin, sillä loma oli oikein onnistunut ja Lappi kietoi minut pikkusormensa ympärille joka tapauksessa.

Levin reissun muut jutut löytävät näiden linkkien takaa…

Kittilän Snow Village – todellinen taideteos

Levin kevättalvi – Lapin taikaa rentoutusreissulla

12 Comments

  1. Elina | Vaihda vapaalle

    19/03/2017 at 20:05

    Kuinkas pahasti A mätkähti naamalleen lumelle tuon yhden kuvan oton jälkeen? 😀 Minä olen tuolla ensi viikolla nauttimassa Levistä ilman suksia ja lautaa. 😀 Vähän erilainen reissu kuitenkin tiedossa, kun kyse on työmatkasta, johon onneksi sekoittuu aika mukavasti kaikkea kivaa ohjelmaa kokoustamisen ohella. Nyt iski tämän sun postauksen myötä kova hinku päästä tuonne tunturin laelle auringonlaskun aikaan kuvaamaan. Aivan ihania kuvia olet ottanut. Saa nähdä onnistuisinko pääsemään sinne juuri oikeaan aikaan. Meillä on kuitenkin melko aikataulutettu ohjelma.

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:36

      Noooh, se on aikamoinen apina ja onneksi oli hyvä lumipehmuste 😀 Ilmeisesti onnistuit puuhaamaan ainakin jotain muutakin kuin työjuttuja Levin reissulla 🙂

      Reply
  2. IKILOMALLA

    21/03/2017 at 09:51

    Hyviä vinkkejä! Näistä sai ihan uutta näkökulmaa, että mitä kaikkea Lapissa voisikaan tehdä! Itsekään en ole mikään mäki-intoilija. Vaikka yleensä tulee suksilla käytyä laskemassa ainakin yhtenä päivänä, voisin hyvin kuvitella tekeväni kaikkea muutakin näissä maisemissa. Lumikenkäily ja auringonlasku olisi ainakin ihan MUST! Upeat maisemat kerta kaikkiaan!

    Mua jäi kiinnostamaan toi joulupukin mökki? Onko se ihan nähtävyys vai ihan yksi mökki muiden joukossa, jota on sattumalta käytetty siinä elokuvassa? Pääseekö sinne sisälle? 😀

    -Titta

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:39

      Ilmeisesti se on ihan nähtävyys, vaikka en ollutkaan siitä tietoinen, kun siihen törmättiin 😀 Ihasteltiin vaan, että onpa kivan näköinen mökki täällä rinteessä törröttämässä, ei siis ollut muita. Jälkikäteen luin, että se on varta vasten rakennettu leffaa varten, mutta tehty kunnolla eikä vain lavasteeksi, ja jätetty sitten elokuvan tekemisen jälkeen paikoilleen.

      Reply
  3. Mika / Lähtöportti

    22/03/2017 at 16:07

    Lappi on mahtava, ja siitä voi nauttia monella tavalla! Itse en ole koskaan lasketellut millään välineellä (paitsi pulkalla), mutta perinteistä murtomaahiihtoa harrastan mielelläni aina tilaisuuden tullen. Sulla on tuolla sikäli hyvä tilanne, että harrastukset ei häiritse lomailua 🙂 Silloin voi hyvin kokeilla mitä huvittaa, lumikenkien lisäksi vaikka fatbikea tai jotain muuta uudenlaista aktiviteettia. Pääasia, että saa nauttia Lapin lumisesta talvesta!

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:46

      Hehee, Lapissa harrastukset eivät häiritse lomailua, muualla sitten taas sukellus on aika paha häiriö 😀 Lapin luminen talvi on kyllä ihan superjees, erityisesti kun nykyään nämä meidän etelän talvet ovat aika säälittäviä vesisaderupeamia.

      Reply
  4. Anna | Muuttolintu.com

    24/03/2017 at 01:11

    Vaikka itse lautailen (silloin tosi harvoin, kun mäkeen pääsen), niin ei se ole todellakaan silti se ykkössyy, miksi Lappiin haluaisin. Kyllä sillä on paljon muutakin tarjottavaa. Ihan ensimmäisenä kaipaan noita upeita lumimaisemia. Yleensä talvella tulee vierailtua Suomessa joulun aikoihin, ja vaikuttaa siltä että silloin lumi ei ole nykyään ollenkaan itsestäänselvyys. Kuulostaa kivalta minilomalta, ja upeasta auringonlaskusta pääsitte nauttimaan! Lumikenkäilyä haluaisin kovasti kokeilla, näyttää hauskalta. Sitten kun vielä sinne Lappiin pääsisi vähän halvemmalla… Varsinkin joulun aikoihin sinne suuntaaminen on aika turha toivo 🙁

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:49

      Sepä se… itsekin tulee usein suunnattua ihan muualle, kun samalla rahalla pääsee vaikka kuinka pitkälle. Tätä reissua varatessa huomasin, että ajoissa kannatti olla, sillä saimme huiput tarjoukset sekä lentoihin että hotelliin 🙂 Kyllä sitä lunta kaipaa täällä Etelä-Suomen talvessa, harmi, ettei tänä talvena ollut mahdollisuutta lähteä pohjoiseen, eikä varmasti ensi vuonnakaan, sillä silloin meillä on suunnitelmissa vierailla siinä teidän naapurimaassa, ja se keikka vie varmasti kaikki rahat ja myös lomat 😀

      Reply
  5. Miika ♥ Gia | matkakuume.net

    24/03/2017 at 22:31

    Levi <3

    Kyllä Lappi vie mennessään, ei pääse yli eikä ympäri. Samoja maisemia tuli ihailtua itsekin, mutta suksien päältä. Vaan hyvin näyttää toimivan noinkin! Oikeastaan tuo pelkkä lumen määrä tuo aivan taianomaisen fiiliksen, en yhtään ihmettele että ulkomaanelävät on ihan haltioissaan 🙂

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:50

      No niinpä, Lapista nauttisi varmaan vaikka päällään seisten <3 🙂

      Reply
  6. Kohteena maailma / Rami

    27/03/2017 at 08:06

    Lappiin on kova ikävä! Siitä on normaalia pidempi aika, kun olen siellä viimeksi käynyt. No nyt kyllä mökki varattuna sinne, mutta täysin auki miten ja millä kokoonpanolla. Saattaa olla joko vauhdikas tai sitten nappuloiden ehdoilla loma – tai jotain siltä väliltä. Laskettelu on monelle iso osa Lappia, mutta kyllä siellä tosiaan on niin paljon muutakin. Esim. tuo lumikenkäily on tosi kivaa ja sitä voisi yrittää kokeilla nytkin. Sekä hieman hakea vauhtia moottorikelkalla, jos on reitit vielä kunnossa.

    Levi on varmasti muuttunut järjettömästi sen kahdenkymmenen vuoden aikana, mitä siellä käymisestä itsellä on aikaa. Muutama pääsiäinen tuli nuoruudessa siellä vietettyä, olisi kiva mennä sinne nyt pian uudelleen! Mukavan rentouttavaa lomaa teillä siellä on ollut ja hyvä tietää, että huipulle pääsee autolla.

    Reply
  7. Henna

    12/04/2017 at 15:52

    Minä olen käynyt siellä vain kolme kertaa ikinä, tämä oli ensimmäinen talvireissu. Kerran olin syksyllä ruskaa ihailemassa ja kerran kesällä vaeltamassa. Aikamoinen hinkuhan sinne tietysti jokaisen käynnin jälkeen on jäänyt, mutta jokavuotista perinnettä ei ole vielä Lapista muodostunut. En kyllä pistäisi pahakseni vaikka muodostuisikin 🙂

    Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram