kulkutautiset

Oregon: Portlandin parhaat päivässä

Oregonin suurin kaupunki, hipstereiden suosima Portland, ratsastaa trendiaallonharjalla. Se on USA:n paras pyöräilykaupunki sekä katuruuan ja pienpanimoiden luvattu maa. Pienpanimoita on määrällisesti enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa. Vuonna 2009 niitä oli Portlandissa 32 ja sen ympäristössä 38. Potlandissa myös järjestetään Pohjois-Amerikan suurin Craft Beer -festivaali, Oregon Brewers Festival. Katuruokakojuja lähes vilisee silmissä, tarjonta on niin laajaa, ettei cuisineja eri puolilta maailmaa edes lasketuksi saa. Ja ilmeisesti niitä pyöräilijöitäkin vilisee silmissä, sillä ilmeisesti n. 8% työmatkoista kuljetaan pyörällä. Tämä on Yhdysvaltojen ennätys ja noin 10-kertainen määrä kansalliseen keskiarvoon verrattuna.

Jätettyämme taaksemme Oregonin upean pohjoisrannikon suuntasimme kohti sisämaassa, Willamette-joen varrelle rakennettua Portlandia. Kaupungin metropolialueella asuu n. 2,4 miljoonaa ihmistä. 1900-luvun alussa Portlandilla oli huono maine yhtenä maailman vaarallisimmista satamakaupungeista, järjestäytyneen rikollisuuden pesänä, joka kuhisi ganstereita. Sittemmin asiat ovat muuttuneet ja nykyään kaupunki tunnetaan ruusujen kaupunkina, “City of Roses”. Hipsterihengessä kaupungin viime vuosien epävirallinen slogan on “Keep Portland Weird” (joka tosin on lainattu Texasin Austinin vastaavasta sloganista.

Asustelimme kaupungin ulkopuolella moottoritien varrella olevassa hotellissa, josta on lyhyt matka Portlandin ulkopuolella sijaitseviin luontokohteisiin, joista kerron enemmän seuraavalla kerralla. Olimme kuitenkin varanneet itse kaupunkiin tutustumiseen yhden kokonaisen päivän. Yksi päivä on tietysti vain yksi päivä, mutta kun on tehokas, ehtii siinäkin yllättävän paljon…

 

Pittock Mansion

Aloitimme päivän seikkailut Portlandin West Hills -nimisessä osassa sijaitsevalla Pittock Mansionilla. Itse kartano on rakennettu vuonna 1909 Henry Pittockin, suuren sanomalehtimiehen kodiksi. Kartano on rakennettu viktoriaaniseen ja renessanssin tyyliin ja siinä on 46 huonetta. Nykyään Portlandin kaupunki omistaa rakennuksen ja se toimii museona. Rakennuksen sisätiloihin pääsee tutustumaan maksusta ja opastettuja kierroksiakin on saatavilla.

Meitä ei paikalle vetänyt kuitenkaan hieno kartano, vaan sen pihasta avautuva näköala yli kaupungin, ilmeisesti yksi Portlandin parhaista näköaloista. Puutarhaan saa tutustua ilmaiseksi ja emme olleet ainoita, jotka olivat nauttimassa kauniista päivästä, upeasta puutarhasta ja tuosta mahtavasta näköalasta. Kaupungin taustalla näkyy lumihuippuinen Mt. Hood ja näkeepä puutarhasta toisesta kohtaa myös Mt. St. Helensin, lähistöllä sijaitsevan aktiivisen tulivuoren.

 

International Rose Test Garden

Seuraavaksi suuntasimme lähistöllä sijaitsevaan ruusupuutarhaan, International Rose Test Gardeniin. Puutarhaan lähetetään jatkuvasti uusia lajikkeita eri puolilta maailmaa testattavaksi värin, tuoksun, tautikestävyyden ja muiden ominaisuuksien suhteen. Ruusuja on puutarhassa yli 10 000 kappaletta, yhteensä yli 600 eri lajikkeen edustajia. Ruusut ovat yleensä kukassa huhtikuusta lokakuuhun. Me olimme paikalla huhtikuun loppupuolella ja vaikka lämpötila huiteli lähes 30 celsiusasteessa, suurin osa oli vielä nupullaan, eikä parhaan kauden loistosta ollut vielä tietoakaan. Epäilemättä, jos vierailee ruusupuutarhassa silloin, kun suurin osa ruusuista kukkii, näky on uskomaton. Nytkin puutarha oli kuitenkin viehättävä, ja sieltäkin aukeaa kaunis näkymä Mt. Hoodille.

Ruusupuutarha on jaettu eri osioihin. Näitä ovat mm. Royal Rosarian Garden, Shakespeare Garden ja Gold Medal GardenPuutarhassa järjestetään mm. vuosittainen Portland’s Best Rose -kilpailu, jossa valitaan yleisön suosikkiruusu. Puutarhan vanhin ruusu on Grand Duchess Armstrong, jonka herttuatar itse on istuttanut vuonna 1943.

 

Japanese Garden

Me, jotka emme (toistaiseksi) ole käyneet Japanissa, joudumme tyytymään muualle rakennettuihin japanilaisiin puutarhoihin. Portlandin Japanese Garden on kuitenkin kuuleman mukaan yksi autenttisimmista Japanin ulkopuolelle rakennetuista japanilaistyylisistä puutarhoista ja yksi johtavista japanilaisen kulttuurin organisaatioista Pohjois-Amerikassa.

Japanilainen puutarha sijaitsee aivan ruusupuutarhan vieressä, joten on helppoa saada kaksi puutarhaa yhdellä iskulla. Se koostuu useista erilaisista osioista. Puutarhan on suunnitellut professori Takuma Tono 1960-luvulla. Siihen on vuosikymmenten saatossa lisätty uutta, viimeisimpänä tänä vuonna kolme uutta osiota ja sieltä löytyy myös perinteinen teehuone ja paviljonki.

Pidin puutarhasta kovasti, ja ihailin sen yksityiskohtia, mutta vierailu ei vienyt täysin mennessään. Ehkä kyse on siitä, että sieluni on liian levoton nauttiakseen täysillä hiekkaan piirretyistä kuvioista ja kynsisaksilla tasaiseksi leikatuista pensaista. Tai sitten minun todellakin pitäisi matkustaa Japaniin päästäkseni kunnolla sisään tähän perfektionistiseen maailmaan, jossa sielun pitäisi rauhoittua ja ajan pysähtyä. Käymisen arvoinen puutarha mielestäni kuitenkin on, vaikka hinta on hieman suolainen, $14.95/hlö.

 

Waterfront ja Portland Saturday Market

Ihailtuamme aikamme näköaloja puutarhoja lähdimme ottamaan selvää, mistä Portlandissa on todella kyse. Portland on joenrantakaupunki, kuten kotoinen Turkummekin, ja iso osa elämästä tapahtuu siellä – jokirannassa. Suuntasimme Tom McCall Waterfront Parkiin, jossa kansa oli viettämässä lämmintä lauantaipäivää. Vastaan tulivat niin sedät Segwaynsä siivin kuin hanhet muina miehinä viikonlopun vietossa.

Aiemmin puiston tilalla jokirannassa on kulkenut moottoritie, mutta 1970-luvulla viisaat kaupungin päättäjät päättivät muuttaa kiireisen väylän vihreäksi keitaaksi ja kaupunkilaisten vapaa-ajanviettokohteeksi. Myös aiemmin mainittu Oregon Brewster Festival järjestetään tässä puistossa.

Kävelimme puiston läpi viikonloppuisin järjestettävälle Saturday Marketille, joka kuhisi ihmisiä… lapsia juoksemassa suihkulähteessä ja aikuisia jonottamassa lukuisista katuruokakojuista lounasannoksiaan tai kullannupuilleen käsintehtyä jäätelöä. Osuimme paikalle itsekin lounasaikaan, joten kävimme nappaamassa maittavat annokset kojuistaja istahdimme puiston nurmikolle syömään. Ja myönnettäköön, että tarttui minunkin matkaani palleroinen käsintehtyä jäätelöä, varsinainen kullannuppu kun olen minäkin… Saturday Marketilla myydään ruuan lisäksi mm. käsitöitä ja live-musiikkiakin usein on.

Katuruokakojujen määrä sekä Saturday Marketilla että muualla kaupungissa on tosiaan häkellyttävä. Perinteisten kreikkalaisten, thaimaalaisten ja meksikolaisten yms. ruokamaailman huippukeittiöiden kojujen lisäksi löytyi hyvinkin eksoottisia vaihtoehtoja, kuten esim. Taste of Poland.

 

Downtown, Pearl District ja Powell’s Books

Koska Portland on hipstereiden kansoittama kaupunki, löytyy sieltä trendikkäitä alueita, kuten Pearl Disctrict tai Hawthorne. Meillä oli tosiaan vain yksi päivä aikaa Portlandille, emmekä ehtineet tehdä kattavaa kierrosta eri kaupunginosissa muiden nähtävyyksien välillä juoksemisen lisäksi. Jonkin verran tuli kuitenkin kaupungilla käveltyä, ainakin Downtownin ja Pearl Districtin alueella.

Ympäriinsä kuljeskellessamme yllätyimme varsinaisen keskustan puuttumisesta. Tiedättehän, sellaisen kuin vaikkapa Helsingissä suurinpiirtein Rautatieaseman, Kampinkeskuksen ja Stockmannin välimaastossa. Portlandista emme vastaavaa löytäneet. Ehkä emme tosiaan vain löytäneet. Kadut tuntuivat yllättävän autioilta, vaikka oli lauantai. Starbuckseja, ravintoloita ja kauppoja oli ripoteltuna sinne tänne katujen varsille, mutta mitään ihmisten ja palvelujen keskittymään emme missään vaiheessa törmänneet.

Mukava niitä katuja oli kuitenkin tallata, erityisesti kun päivän päätteeksi ne kuljettivat meidät niinkin täydelliseen kohteeseen kuin maailman suurimpaan uusien ja vanhojen kirjojen kirjakauppaan, ainakin independent -sellaiseen (täältä voit lukea lisää siitä, mitä se tarkoittaa). Powell’s City of Books on korttelin kokoinen ja useissa kerroksissa. Sisälle voisi eksyä tuntikausiksi, ja tunteja siellä olisin halunnut viettääkin. Matkakertomuskirjojen hylly on valtava. Minä, joka aikaa tappaakseni käyn sata kertaa mieluummin kirjakaupassa paijailemassa kirjoja kuin vaatekaupoissa sovittamassa rättejä, olin tullut taivaaseen. Olisipa meillä Suomessakin jotain vastaavaa!

Päivässä ei ehdi ihmeitä, eikä todellakaan ottamaan kokonaista kaupunkia haltuun, mutta aika paljon kuitenkin, vai mitä? Hieman venähtäneen kirjakauppavierailun jälkeen meidän oli aika siirtyä takaisin hotellillemme kaupungin ulkopuolelle keräämään voimia seuraavan päivän seikkailuja varten. Pieni Minireissumies oli reippaasti kolunnut kaupunkia lähes 30 asteen kuumuudessa, ja niin hän kuin me vanhemmatkin olimme jo melko puhki. Valitettavasti hyvistä aikeista huolimatta emme ehtineet maistelemaan pienpanimoiden tuotteita, mutta se jääköön seuraavaan kertaan.

Portland kaupunkina jätti hieman ristiriitaiset tunnelmat. Se ei ihastuttanut samalla tavalla kuin pohjoinen kaverinsa Seattle. Toisaalta pidimme kaikesta näkemästämme ja kokemastamme, toisaalta tuntui kuin emme olisi jotenkin saaneet kiinni kaupungista. Yksi päivä on tietysti hyvin lyhyt aika tutustua kaupunkiin, mutta monesti siinäkin ehtii saamaan jostain kiinni. Tunnelmasta, energiasta, jostain… Mistä Portlandissa on kysymys, entä missä on sen keskusta? Näihin kysymyksiin ehkä saamme vastauksen seuraavalla kerralla.

Oletko sinä käynyt Portlandissa? Mitä tykkäsit?

 

10 Comments

  1. ikilomalla

    07/04/2017 at 06:31

    Eipä ole tullut Portlandissa käytyä, mutta kuulostaa ihan vierailun arvoiselta paikalta. Mua kiinnostaa tuo olutkulttuuri ja katuruoka. Nam! Voisinpa pistäytyä siellä lukutoukkien taivaassakin. 😄 Tai tuskin sieltä pistäytymällä selviää… Täytyy kyllä hattua nostaa, että ootte tukkaputkella ja minireissumies kainalossa ehtineet näinkin paljon näkemään… Ja vielä yhdessä päivässä. 😂😂
    Titta

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:06

      Ei tosiaan selviä pistäytymällä! 😀 Me ollaan vähän tällaisia putkitukkia. Ei taida päästä kissa karvoistaan, vaikka lapsi on tullut kuvioihin mukaan, vaikka ollaan me paljon hidastettu aiempaan verrattuna 🙂

      Reply
  2. Mika / Lähtöportti

    07/04/2017 at 20:43

    En ole käynyt, mutta haluaisin vierailla niin Portlandissa kuin Seattlessakin. Uskoisin viihtyväni hyvin. Panimot taitaa olla tuolla todella iso juttu. En nimittäin odottanut niiden saavan huomiota nimenomaan tässä blogissa, jossa harvemmin harrastetaan oluenmakuisia unelmareissuja. 😉 Katuruokatarjonta on varmasti kohdillaan, kun kerran löytyy puolalaisia pierogejakin. Mutta aijai, kun tekisi mieli taas Japaniin! Tuo käymänne puutarha näyttää kieltämättä tosi autenttiselta.

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:08

      Panimot on todellakin iso juttu tuolla suunnalla 😀 (sillä kuten totesitkin, jopa minä olen tietoinen skenestä, vaikken tarjontaa edes maista)

      Ja Japaniin tekisi minunkin mieleni, mutta jälleen kerran on muita suunnitelmia… harkitsimme kyllä lyhyttä pysähdystä Tokiossa tulevan matkan puitteissa, mutta päädyimme siihen, että haluamme Japaniin kunnolla, eikä päiväpysähdyksestä ole oikein mihinkään.

      Reply
  3. Maarit

    08/04/2017 at 09:08

    No en oo käynyt mutta kovasti tahtoisin, kuten myös Seattleen. Tuo Pohjois-Amerikka on aika korkeella haaveissa uusissa matkasuunnitelmissa. Näyttää tosi kivalta kaupungilta, ja tuo kirjakauppahan on niin kuin joku taivas maan päällä. Oon ihan samanlainen etten tykkää yhtään vaatekaupoilla ravaamisesta. 🙂 Me käytiin San Fransiscossa vähän samatyylisessä japanilaisessa puutarhassa, mutta se oli pienehkö ja ihmisiä paljon.Onhan se silti aina virkistävää päästä tuon tyylisiin “keitaisiin”.

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:25

      Pacific Northwest oli kyllä kaikin puolin ihan superjees! Toivottavasti matkahaaveet sinne suunnalle toteutuu pian 🙂 Itsekin haluaisin lähivuosina palata sinne takaisin koluamaan lisää nurkkia.

      Reply
  4. Laura

    09/04/2017 at 05:48

    En ole käynyt Portlandissa enkä Seattlessa, mutta pelkästään tuo pienpanimokulttuuri ja katuruokakojut kertovat, että kyllä tuolle paikalle helposti yhden päivän tai ehkä parikin voisi antaa. Puutarhoihin ei munkaan kärsivällisyys oikein taivu, mutta kaupunkihengaus ja kirjakaupat jees! 🙂

    Reply
    • Henna

      12/04/2017 at 15:30

      Kaupunkihengaus erityisesti silloin, kun on katuruokakojuja joka kulmalla, on tosi jees 🙂 Portland oli mukava tuollaiseen päiväpyrähdykseen, mutta samanlaista hinkua takaisin ei jäänyt kuin vaikkapa Seattleen.

      Reply
  5. Miika ❤ Gia | matkakuume.net

    20/04/2017 at 15:30

    Erityisesti noihin katuruokakojuihin ja markkinoille jäisin pieneksi ikuisuudeksi hengailemaa. 😍 Parasta kun reissuissa törmää tällaisiin elämyksiin. Samoilu on just parasta!

    Reply
    • Henna

      20/04/2017 at 20:02

      Tämä voisi kyllä olla teidän kaupunki 🙂

      Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram