kulkutautiset

Ehkä tiesitkin, että Pohjois-Italia on järvien ystävän aarreaitta. Turkoosina kimmeltäviä vuoristojärviä tuntuu löytyvän lähes jokaisen nurkan takaa, nämä toinen toistaan kauniimpia. 9-päiväisen Dolomiittien roadtripimme alkupätkän tukikohtana toimi Val di Sole, josta päräyttää autolla kahdessa tunnissa suoraan etelään kuuluisalle Gardajärvelle. Tähän mahdollisuuteen piti meidänkin tietysti tarttua kiinni, sillä olihan tuo Dolomiittien juurella sijaitseva turistimassojen suosima järvi ja sitä reunustavat pikkukaupungit nähtävä omin silmin, vaikka muutoin roadtripin aikana keskityimmekin vuoristoon.

Matkalla Dolomiiteilta Lago di Gardalle, Italian suurimmalle järvelle, sijaitsee huomattavasti vähemmän tunnettu aarre, paljon pienempi Lago di Tenno. Vinkin vierailla Tennolla sain RIMMA+LAURA-blogista Rimman Dolomiittien reissultaan kirjoittamasta postauksesta. Tämä Pohjois-Italian kierroksemme oli itse asiassa ensimmäinen laatuaan, johon reittiä suunnitellessa etsin vinkkejä pääosin muista matkablogeista. Toki aiemminkin olen innolla lukenut postauksia tulevista kohteista, mutta tällä kertaa reitin varrelle löytyi vaikka mitä ihania pysähdyspaikkoja muiden blogien avulla. Rimman postausten lisäksi inspiraatio pariin kohteeseen löytyi puhtaasti Maarit Helenan blogista, mutta näistä lisää sitten myöhemmin!

Ainakin kuvista päätellen me kohtasimme melko eri näköisen Tenno-järven heinäkuun keskipäivän helteissä, kuin Rimma perheineen vuotta aiemmin toukokuussa. Saapuessamme paikalle hieman ennen puolta päivää aurinko paistaa porotti korkealta kirkkaalta taivaalta ja lämpötila huiteli päälle 30 asteessa. Järven vesi oli läpikuultavan kirkkaan turkoosin sijaan nyt syvän sakean turkoosia. Emme saaneet nauttia järvestä yksin, muttei paikalla ollut porukkaa kuitenkaan tungokseksi asti. SUP-lautailijat ja polkuveneilijät toivat rannalle aution upeuden sijaan lomarannan tuntua, mutta yhtä kaikki nautimme näkymästä ja tunnelmasta aivan valtavasti.

Jälleen kerran Minireissumies pääsi lämpipuuhansa pariin, eli heittelemään kiviä järveen. Ihmetystä herättivät myös rantavedessä uiskentelevat kalat. Me aikuiset taas jaksoimme ihmetellä järven uskomatonta väriä ja istuimmekin rannalla nauttimassa hyvän tovin. Paahteessa aurinkorasvaa kului ja retken pienin, Minireissumiehen ystävä herra Leijona, parhaan mukaan suojattiin auringolta kokonaan. Pitihän siellä vedessä ainakin meidän perheen pienimmän käydä takamusta myöten housut kastelemassa, sen verran houkutteli vesi, vaikkei uintiromppeiden kera oltukaan tälle retkelle varauduttu.

Vaikka Tenno-järvellä olisi viihtynyt kokonaisen päivän tai miksei parikin, oli meidän noin tunnin pysähdyksen jälkeen jatkettava matkaa, sillä kuuluisampi ja suurempi naapuri, Gardajärvi oli vielä näkemättä, ja Val di Solesta edestakaisiin matkoihin kului nelisen tuntia, joten tiedossa oli varsinkin pienten matkaajien näkökulmasta pitkä päivä.

 

 

Lago di Tennolta ajelimme lyhyen matkaa kohti etelää Gardan pohjoispäähän, josta ensimmäinen kohteemme Riva del Garda valikoitui lähinnä näppärän sijaintinsa vuoksi, sekä mahdollisesti myös siitä syystä, että kaupungin nimi muistuttaa erään fantasiakirjallisuudesta tutun kuningaskunnan nimeä. Ja toki olin myös nähnyt paikasta jylhän kauniita kuvia, jotka omalta osaltaan houkuttelivat. Riva del Garda on Gardajärven toiseksi suurin kaupunki 17 000 asukkaallaan. Se on suosittu lomakohde ja selkeästi hyvästä syystä.

Me saavuimme paikalle sopivasti lounasaikaan ja istahdimme rannalla sijaitsevan Punta Lido Bar Gelaterian terassille. Tarjolla oli maittavia salaatteja ja patonkeja, sekä jälkiruuaksi tietysti hulppeat jätskiannokset. Melko lokoisat oltavat oli lounastaa niin upeissa maisemissa ja viettää minisiestaa varjon alla paossa paahtavalta kuumuudelta lasten nukkuessa rattaissaan.

 

 

Emme olleet etukäteen suunnitelleet mitään ohjelmaa Rivan piipahduksellemme, emmekä pahemmin myöskään tutustuneet karttaan etukäteen, ja taisikin käydä niin, että ohitimme varsinaisen keskustan kokonaan. Päädyimme kuitenkin koluamaan rantareittiä, joka oli varsinainen ilo silmille. Rantaa kiertää kahvilan lähellä todella kaunis ja vehreä puistotie, jota pitkin päätyy pian uimarannalle. Rannalla ja puistossa oli melko paljon ihmisiä päivää paistattelemassa. Vaikka taivaalle alkoi kerääntyä aikamoinen kasa pilviä, oli lämpötila silti paahtavan kuuma, ja vedessä oli vilvoittelemassa yksi jos toinenkin.

 

 

Halusimme nähdä Riva del Gardan lisäksi toisenkin Gardajärven kylistä ja lähinnä Googlen kuvahakua penkoen suoritetun ennakkotutkimuksen perusteella toiseksi retkikohteeksemme valikoitui Malcesinen pikkukaupunki järven itäpuolella, jonne ajelimme vajaa puoli tuntia Rivasta pitkin rantatietä sinistä järveä katsellen. Kunnassa asuu noin 4000 asukasta, joten kaupunki on huomattavasti pienempi kuin isompi kaverinsa Riva del Garda.

Ennen puikkelehtimista Malcesinen pikkukaduille etsimme kauempaa rantatieltä paikan, josta sai tallennettua upean kaupunkinäkymän kameralle. Todellisuus olikin jotain aivan muuta, ja tästä taas opimme, ettei pelkkiin kuviin kannata luottaa, vai mitä?

 

 

Vaikka maisema onkin tiirattu rautalanka-aidan välistä, näkyy siinä upeasti kaupungin keskellä sen kiintopiste Castello Scaligero. Paikalla sijainnut ensimmäinen linna on rakennettu todennäköisesti ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla, suurinpiirtein silloin siis, kun me täällä pohjolassa kalusimme vielä luita luolissa. Linna tuhoitui 500-luvulla ja sen tilalle rakennettiin uusi 800-luvulla. Malcesine tarjoaa historiafriikkien lisäksi puuhaa myös luonnonystäville ja hurjapäillekin, sillä kaupungin takana kohoaa Monte Baldo yli 2 kilometrin korkeuteen, ja sen rinteistä pääsee nauttimaan patikoiden tai vaikkapa tuulispään lailla alamäkipyöräillen. Ylös maisemia ihailemaan pääsee helposti myös kaapelihissillä. Toki myös järvi on vahvasti läsnä jokaisessa rantakaupungissa, joilla jokaisella on oman tyyppinen profiilinsa vesiurheilun suhteen – Malcesine on mm. purjelautailijoiden suosiossa.

Malcesinessa tallustimme pitkin pieniä katuja ja kuvia ja haistelimme tunnelmaa. Kaupunki vaikutti todella viehättävältä ja mieluusti siellä olisi viettänyt pidemmänkin aikaa. Kaupungissa oli mukava vähän pienemmän paikan rento fiilis. Kävimme myös Malcesinen rannassa katsastamassa uutta näkökulmaa itse järveen. Järvi kaikissa sinisen sävyissä näytti todella sadunomaiselta mistä tahansa sitä ihailikin. Itse järvi kimmelsi sinisenä, mutta samaa sävyä heijastivat taustalla piirtyvät vuoret tehden maisemasta monesta kohtaa kuin maalauksen.

 

 

Malcesinen jälkeen meidän oli aika ajella takaisin vuoristoon vähän viileämpään ilmanalaan ja jättää Gardan lomajärvi taaksemme. Vaikka päivä oli pitkä, olimme tyytyväisiä näistäkin upeista järvikokemuksista, sekä Lago di Tenno että Lago di Garda ihastuttivat valtavasti, vaikka kovin erilaisia keskenään ovatkin.

Huomasin muuten matkan jälkeen, että Kohteena maailma -blogissa 2015 kirjoitetussa jutussa Rami suosittelee Gardajärveltä erityisesti juuri näitä kahta valitsemaamme kaupunkia, Riva del Gardaa ja Malcesinea – ihmekös siis olimmekin niin tyytyväisiä!

 

 

Ovatko nämä järvet sinulle tuttuja? Mitä kohdetta itse suosittelisit Gardajärveltä?

14 Comments

  1. Anna | Muuttolintu.com

    08/09/2017 at 03:57

    Ihan pyörryttävän kauniita paikkoja. Tuonne on jonain päivänä kyllä lähdettävä. Se on kyllä ihan totta, ettei pelkkiin kuviin voi luottaa, monestakin syystä. Usein niistä kuvista mitä esille laitetaan ei paljastu koko todellisuus, koska halutaan esitellä ne kauneimmat kuvat. Se on kuitenkin mielenkiintoista kuulla myös siitä todellisuudesta kuvien takaa, varsinkin jos on samaan kohteeseen lähdössä!
    Näin pitkien etäisyyksien Aussilassa asuvaa jaksaa ihmetyttää nämä Euroopan lyhyet välimatkat, road trippiin Italiassakin näköjään saa mahdutettua vaikka mitä! Hyvä niin, koska suhteellisen pienestä koosta huolimatta Italiaan mahtuu loputtomasti nähtävää.
    Kiitos muuten taas Bhutan -postauksista, huomenna alkaa reissu ja niitä postauksia on tullut tässä viime viikkojen aikana fiilisteltyä 🙂

    Reply
    • Henna

      08/09/2017 at 19:13

      Voi Anna, miten ihanaa! Olen niin iloinen, että Bhutanin matka kohdallasi vihdoin toteutuu, muistan että siitä olet haaveillut jo pidempään 🙂 Bhutan on kyllä ehdottomasti yksi upeimmista maista, jossa olen käynyt ♥

      Mitä taas Italiaan tulee, niin nuo etäisyydet ovat todellakin suuri plussa. Tuo neljän tunnin ajopäivä oli kaikkein pisin, jonka tuon road tripin aikana teimme ja itse asiassa koko yhdeksän päivän aikana ajoimme vain 1300 kilometriä, johon sisältyivät matkat Venetsiasta vuorille ja takaisin, ja näimme silti ihan valtavasti erilaisia paikkoja! Oli aika luksusta siihen nähden, että viimeksi roadtripattiin Jenkeissä ja sielläkin ne välimatkat tuppaavat olemaan aika pitkiä…

      Ja kaunista oli, ihan mielettömän kaunista! Tuo rautalanka-aitakuva piti ihan kuriositeettinä lisätä mukaan, kun itseäni tilanteessa huvitti tämä “huijaus”, mutta muut on kyllä otettu ilman tällaista keplottelua 😀

      Reply
  2. Mika / Lähtöportti

    08/09/2017 at 22:50

    Siitä onkin lähemmäs neljännesvuosisata, kun olen noilla Gardajärven rannoilla seikkaillut. Silloin majoituttiin viikoksi Malcesineen ja hyvät muistot jäi. Tuoreempana tietona olen kuullut, että tuohon Monte Baldon kaapelihissiin saattaa joutua lomasesongin aikana jonottamaan pari tuntia… Haluaisin vielä joskus palata Gardalle ja nähdä samalla Tennonkin. Upean väristä on todellakin tuon järven vesi. Myös samoilla kulmilla sijaitseva Lago di Ledro on kuulemma kaunis. Mutta vieläkin enemmän kiinnostaisi päästä sinne Dolomiiteille vuoria ihailemaan 🙂

    Reply
    • Henna

      10/09/2017 at 18:41

      Ohhoh! Pidemmällä vuoristossa ei kyllä tarvinnut hisseihin jonottaa, ainoastaan niihin isompiin, joissa köysiradalla roikkuu vain yksi palikka suuntaansa, piti joskus odotella että vaunu lähtee liikkeelle, mutta tällöinkin aina ensimmäiseen mahtui. Me emme oikeastaan tämän päiväpiipahduksen aikana saaneet sillä tavalla käsitystä tuosta turistiruuhkasta, kun emme sen ihmeempiin aktiviteetteihin lähteneet, eikä Rivan tai Malcesinen kaduilla ollut kummassakaan mitään älytöntä tungosta. Kyllä siellä porukkaa oli, mutta ei häiriöksi asti. Olin tyytyväinen, että kävimme Gardajärvellä, mutta toisaalta myös tyytyväinen, että suurimman osan lomasta vietimme varsinaisen vuoriston keskellä ja tuo tehtiin päiväpiipahduksena.

      Reply
  3. Elina | Vaihda vapaalle

    09/09/2017 at 10:42

    Vitsit nämä on niin hienoja maisemia. Erityisesti tuo Lago di Tennon väri on jotain ihan käsittämätöntä. Tulee mieleen Kanadan Kalliovuorten vuoristojärvet. Eiköhän tämäkin ole samasta syystä turkoosi eli vuorilta sulava jäävesi tuo mukanaan jotain…? On kyllä iso ero maisemissa tässä sinun ja Rimman postauksissa.

    Kovasti tekisi mieli lähteä noille suunnille viettämään (pitkää)kesälomaa. Ilmeisesti heinäkuu ei ollut vielä mitenkään älyttömän ruuhkainen?

    Reply
    • Henna

      10/09/2017 at 19:36

      En oikein osaa sanoa, en löytänyt netistä mitään selkeää selitystä juuri tämän pikkujärven väriin, muuta kuin että järven pohja on jotenkin tietynlainen, mutta melko epämääräisiä selityksiä. Lämpimästi suosittelen noita seutuja kesälomareissulle! Heinäkuu ei mielestäni ollut mitenkään liian ruuhkainen, vaikka ei siellä vuorilla nyt ihan yksin saanut olla, muttei ollut ruuhkaakaan. Ilmeisesti tuo Gardan seutu on huomattavasti paljon tukkoisempi kuin varsinaiset Dolomiitit, mutta eipä sielläkään tällä tavalla päiväreissulaisena päässyt häiriintymään asiasta.

      Reply
  4. Katariina / Raidallisia hetkiä ja retkiä

    09/09/2017 at 17:49

    On aina hauska lukea postauksia paikoista, jotka sijaitsevat omilla kotikulmilla. Kiva kuulla näkemyksiä vierailijoiden näkökulmasta – itse kun alkaa vähitellen tottumaan, vaikka maisemat edelleen upeita ovatkin! Asun Bresciassa eikä Garda-järvelle ole täältä kovin pitkä matka. 😊 Lago di Gardalla on siis tullut käytyä useamman kerran, mutta Lago di Tenno on ihan uusi tuttavuus. Kiitos vinkistä! Oma suosikkini on junallakin kätevästi saavutettavissa oleva Iseo-järvi, joka sijaitsee ihan Brescian kupeessa. Viihdyn siellä paremmin, koska siellä on vähemmän turisteja kuin Garda-järvellä. 🙂

    Reply
    • Henna

      10/09/2017 at 19:38

      Mahtavaa, kiitos kommentista! 🙂 Näinhän se aina on, että niihin omiin maisemiin vähän turtuu, vaikka arvostaisikin, ja on aina mukavaa saada kurkistaa, miten matkailijat tuorein silmin kokevat ne omat tutut paikat. Iseo-järvestä löytyi googlen kuvahaulla tosi upeita kuvia, en yhtään ihmettele, että siellä viihdyt, erityisesti jos turistit eivät ole niin pahasti seutua vallanneet!

      Reply
  5. sari

    09/09/2017 at 17:55

    Nyt ensimmäistä kertaa näen Gardajärvestä sellaisia kuvia, että mietin ettei sitä sittenkään kannata jättää väliin. Me olimme vuosi sitten Comolla ja sekin oli kaunis. Aika paljon kyllä vastaavanlainen. Olisiko Gardalla vaan jyrkemmät maisemat! Dolmiititkin on haavelistalla.

    Reply
    • Henna

      10/09/2017 at 19:48

      Comolla en ole käynytkään, mutta siitä kovasti kehuja olen kyllä kuullut! Mietin itsekin ennen reissua, että pitäisikö Garda jättää väliin kokonaan, mutta nyt jälkikäteen olen tyytyväinen, että kävimme siellä. Tuolla tavalla päiväreissuna toimi erinomaisesti ja kyllä siellä varmasti pidempäänkin viihtyisi, mutta meillä oli kova hinku koluta mieluummin Dolomiitteja ja siihen käytimmekin suurimman osan ajasta 🙂

      Reply
  6. Kohteena maailma / Rami

    10/09/2017 at 23:18

    On nuo Pohjois-Italian järvet upeita! Tosiaan Gardalla olette mielestäni valinneet kohteeksi kaksi parasta kaupunkia ja aion mennä kyllä niihin itsekin uudestaan. Täytyy laittaa tuo Tenno-järvi myös itselle muistiin, sillä Como ja Lago di Maggiore on jo laitettu bucket-listalle. Jos vähääkään ovat Gardan veroisia, niin saa niissäkin huippuloman aikaiseksi! Itselle Italian “ranta-lomalle” juuri nuo järvet kiinnostavat enemmän eikä niinkään perinteiset rantalomakohteet meren rannalla.

    Reply
    • Henna

      15/09/2017 at 21:44

      Ihan sattumalta nämä tosiaan valittiin, lähinnä sijainnin mukaan ja sitten tuon Malcesinen valitsin vielä kuvauksellisuuden perusteella, mutta hirmu mukavan oloisia paikkoja molemmat. Tenno ehdottomasti listalle, oli sympaattinen paikka ja hämmentävän värinen järvi 🙂 Itse en ole noita tunnettuja järviä, kuten vaikkapa tuo Como, kolunnut. Tämä Garda oli ensimmäinen laatuaan näistä. Dolomiiteilla toki tuli nähtyä yksi jos toinenkin noita pienempiä vuoristojärviä, joiden rannalla ei välttämättä ollut tönön tönöä.

      Reply
  7. Travelloverin Annika

    11/09/2017 at 20:59

    Nyt alkoi poltella taas päästä Italiaan. Nuo kapeat kujat, nuo järvet. Huoh! Olen vältellyt Gardaa. Olen mieltänyt sen liian turistiseksi, kai koska sinne on maailman sivu tehty Suomestakin pakettimatkoja. Mutta jos siellä on noin kaunista, on ehkäpä vain mentävä. Järvillä olen muualla kyllä käynyt, Comolla muutaman kerran, Maggiorella asuttiin Sveitsin puolella mutta käytiin rajan takana usein ostoksilla ja syömässä, koska hintataso oli niin paljon halvempi, ja olenhan ajellut Lago d’Iseollakin. En ole sen suomenkielistä nimeä Iseojärvi kuullutkaan ennen kuin nyt googlailin.

    Reply
    • Henna

      15/09/2017 at 21:46

      Minäkin ennen reissua mietin, että kannattaako siellä Gardalla edes käydä, mutta uteliaisuus vei voiton ja hyvä niin! 🙂 Erittäin kaunista oli ja vaihtelua Dolomiittien maisemiin, vaikka olen tyytyväinen, että toteutettiin road trip nimenomaan niin päin, että suurin osa ajasta kului vuorilla ja Gardalla piipahdettiin päiväseltään. Mutta ehkä sinne voisi joskus mennä muutamaksikin päiväksi, ei ollut ollenkaan hullumpaa 🙂

      Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram